Joulutunnelmia ja Lännen Jukkaa

Joulu on meikäläiselle mieluinen ajanjakso vuodesta. Tykkään tästä rauhoittumisen teemasta, vaikka oikeassa elämässä rauhoittuminen jää kieltämättä teennäiseksi. Ensin höösätään aattoon asti ja heti tapaninpäivänä alkaa jo arki kummitella mielessä. Kaikesta huolimatta muutamakin päivä irroittautumista tekee todella hyvää.

Aikaisemmin en ole joulukuusesta juurikaan perustanut, mutta lasten myötä on hyvä alkaa toteuttamaan perinteitä. Mukavaahan se kuusenhaku ja ennenkaikkea koristelu yhdessä tyttären kanssa oli. Mona iloitsee riemuissaan, joka kerta, kun sytytämme aamulla kuusen valot ja ylistää kuusen kauneutta. Esteetikko jo parivuotiaana.

Kun edellisessä postissa tuli haukuttua Pokon Suomirokki-lautapeliä, niin laitetaan nyt sitten ylistystä saman firman suuntaan. Ihan ehdoton levy viimeaikoina meidän perheessä on ollut J. Karjalaisen "Lännen Jukka". Kuuntelin muutaman kerran, ennenkuin kolahti kunnolla. Aivan uskomaton levy ja konsepti. On hienoa seurata sitä, kun arvostettu taitelija luo koko ajan jotain uutta ja tekee sen niin hienosti. Moni tuntuu sortuvan tekotaiteellisuuksiin, mutta Lännen Jukassa on rehellinen meininki ja useita kerroksia. On hienoa myös nähdä, että yksinkertainen äänitys ilman sen kummempaa pro-tools -kikkailua ja kaiken hiomista toimii näin loistavasti. Lisäksi suosittelen kaikille pinten lasten vanhemmille, kun Titi-Nallet alkavat ajaa hermoromahdukseen. Meillä ainakin diggailtiin useammassa polvessa. Tosin, digitaalisena levyä ei kannata ostaa, koska kansipaketti ja tarinat ovat lähes puolet kokemusta.

Olen ollut kohtuullisen hyvin seuraamatta musakuvioita koko ajan. Elementsin MySpacea on tullut seurailtua, mutta muuten olen koittanut olla koko ajan selaamatta musiikkisaitteja. Levysoittimessa on kulunut Karjalaisen lisäksi mm. PMMP:n uusin, Killers ja Take That, joka on ihan asillinen pop-levy.

By the way; Brittien X-Factor -ohjelman voittaja meni siellä suoraan listaykköseksi samalla biisillä, jota Kelly Clarkson (American Idol -voittaja) lauloi oman voittonsa aikaan. Biisin säveltäjän ja sanoittajan kannalta aika asiallinen järjestely. Niin, tämän verran tuli seurattua :-)

Suomirock Trivia -peli petti odotukset

Ostin hiljattain illanviettoa varten Suomirock Trivia -lautapelin, jota olen pitänyt erittäin siistinä tuoteideana. Musiikkifirmojen kannattaisi jatkossakin miettiä hyviä ja luovia tuoteideoita, jotka laajentavat meidän repertoaariamme.

Idea pelissä on siis mitä mainoin, mutta valitettavasti itse peli on selkeä pettymys. Kysymykset, ääninäytteet ja videoklipit tuntuivat kovasta painottuvan pelin julkaisseen Pokon katalogiin. Varsinkin, kun peliseurueessamme suurin osa oli naisia jotka eivät harrasta rock-tietovisoja intohimoisesti, niin suurin osa porukasta oli aivan kypsiä koko peliin. Tosin en itsekään ollut kovin innoissani siitä, että pelin kysymykset oli ammennettu todella pienestä lähdemateriaalista. Ikävää, mutta en todellakaan kokenut saavani rahalle vastinetta...ehkä jatkossa pelataan äijäporukalla.

Radioluvat ennallaan

KHO:n päätös radiolupakierrokseen liittyvistä valituksista julkistettiin tänään. Ei mitään yllättävää. Sen sijaan M&M kirjoittaa samassa uutisessa mielenkiintoisia spekulaatioita siitä, miten esim NRJ harkitsee huhujen mukaan vetäytymistä Suomen markkinoilta. MTV Media / Nova voisi puolestaan olla kiinnostunut ostamaan; tosin toimilupien lyhyt kesto vaikeuttaa pelisiirtoja. Kaupallista radiota ei yleensä viedä voitolliseksi ihan lyhyessä ajassa. NRJ on vetäytynyt jo aikoja sitten esim Tanskasta ja Ruotsissakin asemien määrää on vähennetty.

J-Rockia Tavastialla

Hesarin NYT-liite kirjoittaa tänään musiikkipalstallaan japanilaisbändistä, joka veti Tavastian täyteen. Kiihkeimät fanit olivat odottaneet klubin edessä pari päivää varmistaakseen eturivin paikat. Merimaakaan ei ollut vastaavaa nähnyt. Täytyy ihan rehellisyyden nimissä sanoa, että minullekin tuli tämä bändi ihan puun takaa. Keväällä kävin Tokiossa työmatkalla (tsekkaa viereinen kuva) ja siellä sain hieman oppia japanilaiseen pop-kulttuuriiin ja onhan ilmiö ollut nähtävissä täälläkin, mutta että täysi Tavastia - se on kova juttu monelle kotimaisellekin bändille!

Tämän täytyy olla todellista fanittamista, sillä Tavastia ei nyt niin iso paikka ole, että siellä ei kertakaikkiaan soittavaa bändiä näkisi. Nytin juttu on muutenkin jälleen kerran hyvä osoitus siitä, miten pirstaloituihin alakulttuureihin populaarikulttuuri hajoaa. On ihan oikeutettuakin heittää kritiikkiä esim levy-yhtiöiden suuntaan sitä, miten musiikkituotannossa ei osata reagoida uusiin ilmiöihin. On kuitenkin aivan äärettömän hankalaa koittaa omaksua kaikkia tyylisuuntia ja lähteä kaikilla alueilla operoimaan - varsinkaan niin, että pystyisi tuomaan markkinoille juttuja siinä vaiheessa, kun markkinoille pitää tulla. Nyt jos alkaisin äkkiä haalia japanin kulttuurista ammentavaa bändiä, niin olisin todennäköisesti auttamattoman myöhässä. On radikaalia ajatella, että jo kolmekymppisenä alkaa olla aikamoista kilpajuoksua koittaa seurata vaikkapa nuorisokulttuurissa tapahtuvia muutoksia. Tahti on mieletön, vaihtoehtoja on vähintään yhtä mielettömästi ja ennustettavuus on nolla.

Jotenkin täytyy vaan koittaa tehdä asioita, jotka tuntuvat oikeilta ja uskoa niihin. Ei ole vaihtoehtoja. Joskus se toimii ja joskus ei. Siinä mielessä maailma ei ole muuttunut. Lohdullista.