Lähes täsmälleen kymmenen vuoden tauon jälkeen vanha kunnon Take That tuli takaisin ja otti brittien sinkkulistan ykköspaikan toisella listaviikollaan. Poikabändin ex-jäsen Robbie Williams on viime vuodet pyyhkinyt muillä bändin jäsenillä lähinnä pöytää - ja suurimmaksi osaksi aivan ansaitusti. Nyt jotenkin iloitsen tuosta Take Thatin paluusta, koska Patience on oikeasti todella hieno pop-kappale. Sen sijaan Robbien Rudebox vetää minusta todella metsään ja tavallaan paradoksaalista, että juuri Patiencen kaltaisen biisin Robbie olisi tarvinnutkin.
Englannin albumilistalla kärkipaikalla puolestaan on Westlife, joka pesee sekä uuden Oasis-julkaisun sekä Beatlesien uutuusversioihin pohjautuvan Love-albumin. Ainakaan Englannissa poikabändien aika ei todellakaan ole ohi.
Suomen musiikkilistoja puolestaan leimaa aika mielenkiintonen ilmiö. Levyjä tuntuvat myyvän joko selkeästi aikuiseen makuun tehty tuotanto tai lastenprojektit, kuten Pikkuorava tai Ratzz. Leijonanosa musiikkituotannosta tehdään nuorisolle, joka listojen valossa tekee kaikkea muuta kuin ostaa fyysisiä äänitteitä. Tämä on mielenkiintoinen skenaario ainakin näin musayrittäjän vinkkelistä. Suomen albumilistaa voi seurata mm. YleX:n sivujen kautta.
tiistai 28. marraskuuta 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Tervetuloa blogien maailmaan, Jallu. Ma en ole viela innostunut kirjoittamaan, mutta mielenkiinnolla seurailen muiden poikien kuulumisia.
Niin, tama Take That:in paluu on mielenkiintoinen ilmio. Eika target-ryhmana todellakaan ole teineja, mita heijastelee myos balledi-vetoinen albumi. Ja onhan Gary Barlow hieno lauluntekija vaikka viime vuodet ovatkin menneet pimennossa. Keikkayleiso on tahan mennessa koostunut paaasiassa kolmenkympin molemmin puolin olevista usein perheellisista naisista. Ekan paluukeikan arvostelussa taisi lukea "And there wasn't a dry seat in the house." :-) Se vain mietittyttaa, etta voiko Take That/West Lifea enaa sanoa poikabandeiksi. Samoin kuin All Saintsia tyttobandiksi. Pitaisi ensin varmaan maaritella nuoruus/vanhuus termit. Mutta yleisesti tama ilmio taitaa heijastella 90-lukulaisten ryhmien/esiintyjien paluuta parrasvaloihin. 80-lukulaisethan ovat tehneet paluuta jo pidemman aikaa, jotkut jopa useammankin kerran (Duran Duran). Milloinhan Oasis tulee takaisin? :-)
-Karkkis-
Terve Kärkkis!
Hyviä kommnetteja ja ihan samaa mieltä olen siinä, että näiden 90-luvun poikabändien yleisöt ovat kasvaneet mukana ja kohderyhmää ovat selkeästi jo kolmekymppiset. Lisäksi me olemme ehkä selkeesti ensimmäinen sellainen sukupolvi, joka kuluttaa pop-kulttuuria vielä aktiivisesti vielä siinäkin vaiheessa, kun alkaa olla muksuja ja keski-ikä oikeasti hiipii nurkan takana.
Toivottavasti Oasis tulisikin takaisin ja teksisi sen uuden Morning Gloryn. Odottelin Keanesta ekan levyn jälkeen innoissani uutta todella isoa bändiä, mutta valitettavasti tokalla levyllä ei vaan homma lähtenyt.
Mikä on tällä hetkellä muuten UK:n isoin bändi?
Jani
Jaa, UK:n isoin bandi. Siis kyllahan taalta saarivaltakunnasta loytyy useakin bandi, joka tayttaa stadionit ja myy levyja, mutta jos naita nuorempia bandeja miettii, niin Coldplay tulee ensimmaisena mieleen. Speed of Sound-albumin jalkeinen kiertue oli melkoinen spektaakkeli. Ja Fix You on loistava tykitys.
Rapakon takaa tulevista bandeista kovimmassa huudossa on talla hetkella The Killers. Ja ilmeisen tarkoituksella hakeneet Sam's Town-albumilla isompaa soundia, jonka biiseilla kaytetaan hyvin hyvaksi Bruce Sprinsteen-vaikutteisia suvantoja ennen loppurykaysta. Yritin saada lippuja Wembley Arenalle, mutta moivat heti loppuun.
Nuorempana tuli seurattua UK:n indiebandeja, mutta nykyaan olen aivan pihalla naista kuvioista. Kyllahan taalla saarivaltakunnassa on kukkiva keikkakulttuuri, mutta musiikkilehdisto asettaa valtavat paineet kun hirvea kilpailu loytaa seuraava The Jam, Blur tai Oasis. Ja sitten pitaisi tehda se "vaikea toinen albumi". :-)
Naista vanhemmista musiikintekijoista tuli mieleen, etta talla viikolla uutisoitiin, etta lainsaadannon mukaan (jos ymmarsin oikein) teostomaksuja ei makseta 50 vuoden jalkeen. Eli tama tullee nakymaan Beatlesien, Rollareiden ja muiden saman ikaluokan lauluntekijoiden pankkitileilla piakkoin. Mutta tuskin he nalkaa tulevat nakemaan. :-) Mick Jagger on kuitenkin kaarmeissaan - sen lempinimihan on "The Accountant". :-)
-Karkkis-
Joo, just näin. Kyseessä on siis tekijänoieussuojan putoaminen, kun äänitteen julkaisusta on kulunut 50 vuotta. Siitä on varsinkin saarivaltakunnassa vääntö käynnissä, että suoja-aikaa pidennettäisiin. Kyseessä ei nimittäin ole vain paikalliset teostot, vaan myös se, että kuka vaan voi periaatteesa alkaa julkaisemaan noita levyjä, kun alkuperäinen master on vapaa :-)
"Teostot" kuitenkin ovat voimassa 70v taiteilijan kuoleman jälkeen, joten perikunnat niistä jäävät kiistelemään, säv&san ei tartte. Ellei Jagga sitten palaa haudasta oikeuksiensa puolesta sitten joskus.
Mut nää taistelut on siis just sen levytyksen käytöstä eli "Gramexeista".
Lähetä kommentti